PAIKALLISTEN ALASARJOJEN KAUTTA VALTAKUNNALLISILLE SARJATASOILLE (Vuodet 1999-2003)

/
Antti Laitinen

Edustustason jalkapallo seurassa käynnistyi vuonna 1981 syntyneiden -81 ikäluokan ympärille vuonna 1999 kun joukkue ilmoittautui ensimmäistä kertaa miesten kilpatason sarjaan 6.divisioonaan päävalmentajanaan pitkän linjan vaajakoskelainen jalkapalloilija Ari “Örtsi/Öpö” Niutanen. Muutaman vuoden ajan FC Vaajakosken edustusjoukkue ja Vaajakosken Pallon edustusjoukkue pelasivat miesten kilpasarjoja rinnan aina vuoteen 2001 asti jolloin VaPa:n ja FC Vaajakosken miesten joukkueet yhdistyivät. Tästä vuodesta alkaen Vaajakoskella kaikki jalkapallotoiminta on tapahtunut FC Vaajakosken alla.

Vuodet 1999-2003 olivat FC Vaajakosken edustusjalkapallon rakentumisen varhaisvuosia jolloin seura raivasi tiensä Palloliiton valtakunnallisten sarjojen tasolle, II divisioonaan.

Vuosina 1999-2003 puheenjohtajana toiminut Vaajakosken lukion pitkäaikainen rehtori Yrjö Damskägg muistaa aikakautta seuraavasti:

Seuran tila ja toiminnan periaatteet puheenjohtajakauden alussa

FC Vaajakoskella oli kauden 1999-2000 noin 200 aktiivipelaajaa, muita jäseniä noin 70 ja toimintaa pyörittäviä 40 henkilöä. Seuran tehtäväksi on perustamisesta lähtien asetettu keskittää Vaajakosken alueen juniorijalkapallo yhden seuran alle. Miesten jalkapallosta vastasi Vaajakosken pallo eli VaPa. Olihan VaPa noussut kaudelle 1999-2000 II-divisioonaan.

Toiminta laajenee

Seuraavina vuosina jalkapalloa harrastavien määrä kasvoi voimakkaasti. Pelaajamäärä nousi 300:aan ja valmennuksessa ja joukkueiden johdossa oli noin 40 aktiivia. Toiminnassa haluttiin korostaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Toimintaa haluttiin pyörittää myös talvella ja siihen futsal ja salibandy sopivat mainiosti. Tosin salibandyn laajentuminen aiheutti sekaannusta jalkapallojoukkueiden kokoonpanoihin mikä taas vei toiminnalta energiaa.  Myös useampi tyttöjoukkue aloitti toimintansa. 

Olosuhteet

Harjoittelupaikkoina  toimivat Jyskän- ja Vaajalinnan hiekkakentät sekä Vaajakosken erinomainen nurmikenttä. Vaajakosken nurmikenttää käyttivät jalkapallojoukkueiden lisäksi Vaajakosken alueen koulut. Kenttä haluttiin pitää myös hyvässä kunnossa otteluiden vuoksi. Tiistaisin, torstaisin sekä viikonloppuisin kenttä haluttiin rauhoittaa  harjoituksista. Juniorijoukkueiden voimakas kasvu aiheutti jossain määrin kitkaa vuorojen kanssa. Samaa oli havaittavissa talvisin liikuntahallin vuorojen kanssa. Teimme muutaman aloitteen uusien kenttien rakentamisesta. Vattaansuon alue oli yksi mahdollisista paikoista. Arkkitehtitoimisto Rastaco piiri kaavamuutoksen Pandan alueelle Asematie 2:een. Alueen asukkaat vastustivat esitystä vedoten lasten aiheuttamaan meluun. Olosuhteiden osalta saatiin merkittävä parannus kun Jyskän hiekkakenttä sai tekonurmipinnoitteen. 

Koulutus

Pyrimme joka vuosi kouluttamaan  valmentajia, joukkueenjohtajia, rahastonhoitajia  ja erotuomareita. Koulutusta antoivat Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri sekä Keski-Suomen liikunta. Koulutuksiin osallistui kiitettävä määrä toimihenkilöitä. Hyvin moni seurassa toiminnassa mukana ollut suoritti myös järjestyksenvalvojan tutkinnon. Tutkinto oli tärkeä seuran rahoituksen kannalta. Osallistuimme erityisen aktiivisesti varainhankintaan Killerin raveissa. Koulutuksella oli tärkeä merkitys myös seuran taloudenhoidon kannalta. Taloudenhoidossa noudatettiin kamreerimaista linjaa. 

Yhteistyö Vaajakosken alueen muiden toimijoiden kanssa

Toimimme Vaajakosken alueen kasvatusprojektissa mihin osallistuivat useat alueen instituutiot. Konkreettisia yhteistyömuotoja oli esimerkiksi keväisin päiväkodeille ja ala-asteille jaetut jalkapallot. Myös yhteistyötä haluttiin kehittää JJK:n kanssa. JJK:n ehdotus yhteisestä korttelisarjasta jossa FCV:n pelaajat käyttäisivät JKK:n pelipaitaa ei mennyt läpi. Yhteistyötä eri joukkueiden välillä toki oli yhteisten harjoitusten muodossa. Osallistuimme runsaalla joukolla eri jalkapalloturnauksiin hyvällä menestyksellä.

Palloliiton Kaikki pelaa-projekti

Kaikki pelaa järjestelmällä pyrittiin saamaan mahdollisimman moni vähänkin palloilusta ja liikunnasta kiinnostunut mukaan. Muutoksena oli esimerkiksi että junioripeleissä voi olla 10 tai 14 pelaajaa ottelua kohden. Tällä haluttiin turvata ns. puolen pelin takuu kaikille, Jokainen joukkue velvoitettiin tekemään myös ns. Operaatio Pelisäännöt. Sovitut säännöt lähetettiin piirin toimistoon ja vasta pelisääntöjen teko mahdollisti osallistumisen kilpailutoimintaan. Pelisääntöjen kautta annettiin lasten vanhemmille ja huoltajille uutta tietoa ja taitoa kannustaa lastaan harrastuksessaan. Järjestelmään kuului myös taitokisat, joiden järjestäminen Jyvässeudun alueen seurojen kanssa oli melkoinen ponnistus. Kaikki eivät hyväksyneet Kaikki pelaa-järjestelmää koska se tasapäistää liikaa ja estää kehittymisen. 

Edustusjoukkueen nousu kohti kakkosta

Seuran ensimmäisen edustusjoukkueen muodosti 1981-syntyneet juniorit. Kaudella 1999-2000 joukkue aloitti edustuksen VI-divisioonassa. Menestys oli kiitettävää koska joka vuosi tuli nousu aina III-divisioonaan. Kaudella 2002 FCV jäi III-divisioonassa toiseksi mutta Laukaan Pallohait luopuivat noususta taloudellisten syiden takia. Palloliitto tarjosi halukkuutta nousta II-divisioonaan johon edustusjoukkue vastasi yksimielisesti myöntävästi. 

Itselleni tuli selväksi, että työ puheenjohtajana päättyy tähän. Seura oli ottanut merkittävän askeleen mikä vaati rahoituksen ja kulujen rajua kasvua.