Lauantaina metsästetään vieraspisteitä Oulusta 2.10.2021 / Teemu Hyvönen Edustusjoukkue - Uutiset La 02.10.2021 klo 18.00 Castren TN. OLS – FC Vaajakoski | Suora lähetys: Ruutu+ Kakkosen kausi alkaa olla aivan loppusuoralla ja muutaman lähiviikon aikana ratkotaan lopullisia sijoituksia. FC Vaajakoskella, samoin kuten seuraavana vastaan asettuvalla Oulun Luistinseurallakin pelejä on kummallakin jäljellä vielä kolme kappaletta. FCV tekee lokakuussa kaksi vierasreissua Ouluun ja pääsee esittäytymään kotiyleisönsä edessä kertaalleen parin viikon kuluttua, jolloin vieraaksi saapuu Vasa IFK. Lopuissa peleissään joukkue tähtää vielä pienimuotoiseen voittoputkeen, jolla voitaisiin mahdollisesti varmistaa tulostavoitteen täyttyminen eli vähintään neljäs sija. ”Lähdetään voittamaan kaikki viimeiset kolme peliä, niin saavutetaan vähintään nelospaikka. OLS on hyvä vastus kuten viimeksi Vaajakoskella huomattiin, mutta jos vain pelataan omaa peliä niin kolme pistettä lähtee varmasti Oulusta Vaajakoskelle.” – Niilo Pirttinen ”Kauden loppuihin peleihin voimme lähteä rennoin mielin ja nauttimaan, kun peli kulkee. Upotetaan vaan paikoista vähän paremmalla prosentilla, niin napataan täydet pisteet ja top4-sijoitus.” – Peetu Lintinen Alla huippuesitys sarjakärkeä vastaan FC Vaajakoskella on takanaan kaksi ottelua jo lohkovoittonsa ja nousunsa Ykköseen varmistanutta SJK Akatemiaa vastaan. Seinäjoella punapaidat putosivat kyydistä häviten 2-0, mutta revanssiottelussa kotistadionilla sävel oli toisenlainen. Vaikka taisto päättyikin pistejakoon 2-2 ja palkinto kolmen pisteen muodossa jäi saavuttamatta, oli FCV:n pelillinen esitys tasoltaan erinomainen. Pisteen arvoa kasvattaa se, että SJK:n farmi sai otteluun unelma-alun, joka ei kuitenkaan kotijoukkueen itseluottamusta horjuttanut pätkääkään. Vaajakosken puolustus oli alussa hieman unessa ja vieraat päättivät jo parin minuutin jälkeen ensimmäisen hyökkäyksensä maaliin. Nopeasti takaiskun jälkeen FCV pääsi kuitenkin kiinni juonesta ja pelirohkeus löytyi. Korkealta paineistaminen aiheutti vierasjoukkueelle ongelmia ja Antoine Lemarién johdolla syntyi lukuisia yläalueen riistoja. Tasoitus oli lähellä 25. minuutilla, jolloin Matias Sarlin sijoitti Kimmo Huismanin tarjoilusta pallon poikkihirteen. Maalipuitteista pallo putosi vielä luukunsuulle Aleksi Kaakiselle, mutta Allu ei onnistunut saamaan pelivälinettä kunnolla haltuunsa ja yritys jäi vajaaksi. Tasoittava maali syntyi lopulta erikoistilanteesta avausjakson loppuhetkillä, eli kyseessä oli todellinen pukukoppimaali. Huismanin vasemmalta lähettämästä kulmapotkusta kapteenina ottelussa toiminut Santtu Laaksonen pääsi tuikkaamaan päällään kauden ensimmäisen osumansa. Tauon jälkeen peli jatkui FC Vaajakosken komennossa. Pelikellon osoittaessa vajaata 66 minuuttia ranskalaisvirtuoosi Lemarié taituroi vasemmalla jalallaan näyttävän vedon takaylänurkkaan ja kotijoukkueen johto oli totta. SJK Akatemia toi heti tämän jälkeen vaihdoillaan kentälle lisää hyökkäysvoimaa, eikä aikaakaan kun pallo oli jälleen vaajakoskelaisten verkossa. Kotijoukkue haki lopussa vimmatusti vielä iltapäivän kolmatta maaliaan, mutta Niko Lohen ylärimaa hipaissut laukaus ja Peetu Lintisen sekä Toni Järvisen yritykset lähemmiltä etäisyyksiltä eivät enää lisäosumia tuottaneet. Punaisten pelillisen suorituksen kamppailussa päävalmentaja Sami Okkonen nosti kenties kauden parhaaksi ja kiitteli pelaajista erityisesti nuorten Niilo Pirttisen ja Eetu Kuusraisen tekemisen tasoa. Lohkovoittaja pistettiin kunnon testiin Vieraspeleihin kaivataan lisää hyökkäystehokkuutta Sijoitus FC Vaajakoskella lohkossaan on tällä hetkellä neljäs, kun 19 pelaamastaan ottelusta joukkue on koonnut 31 pistettä. Edellä kolmen pinnan päässä on JJK ja takana parin paunan päässä OTP, jotka molemmat ovat otelleet yhden pelin vaajakoskelaisia vähemmän. Kauden yhdeksältä vieraspelireissultaan FCV on hakenut kotiinviemisiksi neljä voittoa ja kaksi tasapeliä jääden pisteittä kolme kertaa. Maalisaldo matkaotteluissa on varsin vaatimaton, sillä vastustajan verkko on näissä heilunut ainoastaan 11 otteeseen. Kahdessa viimeisimmässä vieraspelissä Jyväskylän Harjulla ja Seinäjoella Vaajakoski on jäänyt tyystin ilman tehtyjä osumia. Punapaidat ottivat yhden kauden makeimmista voitoistaan Oulussa sarjakakkosesta JS Herculeksesta heinäkuun lopussa. Toivottavasti syksyn viimeiset pelit pitävät sisällään uusia onnistumisia Castrenin kentällä, jolla FC Vaajakoski pelaa vielä kahdesti. OLS:aa vastaan FCV on pelannut kyseisellä areenalla aiemmin kahteen kertaan. Vuonna 2009 vierasvoitto maalijuhlien jälkeen irtosi mukaan tuloksella 4-5 ja myös kaksi vuotta sitten Vaajakoski käänsi toisen puoliajan parilla täysosumalla itselleen kolme pistettä lopputuloksella 1-2. FC Vaajakosken tätä kautta lyhyesti kiteyttävät jo kahdeksatta vuottaan ryhmässä pelaava Peetu Lintinen sekä Niilo Pirttinen, jolle kausi FCV-paidassa on toinen. ”Joukkueen kausi on ollut pääosin hyvä, vaikka joitain heikompiakin pelejä on kauden aikana tullut. Puolustuspelaaminen meillä on ollut läpi kauden hyvällä tasolla, mutta myös pallollinen pelaaminen on ollut vahvaa. Maalipaikkojen valossa useampikin peli olisi ollut käännettävissä voitoksi hieman tehokkaammalla viimeistelyllä.” – Peetu Lintinen ”Kausi on mielestäni mennyt ihan hyvin joukkueelta. Ollaan pystytty kääntämään vaikeitakin pelejä voitoiksi mihin pitää olla tyytyväinen, vielä pitäisi olla kliinisempi kun päästään maalipaikoille, jotta voitaisiin voittaa pelejä selkeemmin.” – Niilo Pirttinen ”Samin johdolla me mennään Ykköseen” Tämä chantti ja monet muut on saatu kuulla FC Vaajakosken peleissä viime kaudesta alkaen. Pienen mutta pippurisen kannattajaryhmän kannustus on kotikatsomon lisäksi raikunut myös vierasotteluissa, joita porukka on joukkueen tukena kiertänyt todella aktiivisesti. ”Jalkapallo on meillä lähellä sydäntä ja pari vuotta takaperin todettiin, että livenäkin olis kiva lähtee kattomaan. Ollaan kaikki FCV:n entisiä junnuja ja Vaajakoskelta, niin omaa seuraa mukava kannattaa. Peleissä käyminen lähti viime kaudella kasvamaan säännöllisemmäksi toiminnaksi ja tällä hetkellä pyritäänkin siihen, että kaikissa matseissa, kotona ja vieraissa, oltais jollain porukalla kannattamassa joukkuetta. Mahtavaa olis saada meidän porukkaa isommaksikin, erityisesti vierasreissuille olis hienoo saada uutta verta mukaan. Kausi on ollut joukkueelta varsin hyvää tekemistä, poislukien yksittäiset epäonnistumiset. Paljon pelattu tiukkoja pelejä, jotka olisin mielelläni nähnyt kääntyvän FCV:n suuntaan. Vahvemmalla rutiinilla esimerkiksi peräkkäiset tasapelit Närpiössä ja kotona RoPS 2:a vastaan olisi käännetty voitoiksi. Kokonaisuutena voi olla tyytyväinen joukkueeseen, paljon taitoa ja hyvänä päivänä mikä tahansa Kakkosen jengi on kaadettavissa. OLS kaatuu rutiinisuorituksella. Edellisessä kohtaamisessa Vaajakoskella oltiin selkeästi parempi joukkue. Toki Viljala joutu pari isoo koppia matsin alussa ottamaan. Hieno olis nähdä Lohelta yhtä hyvää peliä kuin edellisissäkin kotipeleissä. 0-2 voiton kanssa lauantaina takas kotiin päin.” – FC Vaajakosken kannattaja Kotiottelu OLS:aa vastaan päättyi maaleitta Vaikkei maaleja Vaajakosken nurmella kauden ensimmäisessä kohtaamisessa nähtykään, oli ottelu silti tasoltaan varsin viihdyttävä. Kostealla kentällä myös molempien joukkueiden viimeistelyruuti vaikutti olleen kostunut. Kotijoukkue hallitsi pelitapahtumia läpi kamppailun, mutta avausjaksolla parhaat paikat avautuivat jopa OLS:lle vastahyökkäysten kautta. Viimeisenä pelastavana enkelinä näissä kunnostautui FCV-torjuja Ville Viljala. Toisella nelivitosella OLS oli pahasti telineissä, mutta selvisi puolustustaistelustaan ilman takaiskuja. FC Vaajakoski rakenteli laukaisupaikkoja, joista pallo kuitenkin kerta toisensa jälkeen karkasi taivaisiin tai ohi. Okkonen totesikin pelin jälkeen valmennettaviensa laukoneen noin 25 kertaa katsomoon. Tilastot paljastavat, että ottelun olisi pitänyt päättyä kaikkea muuta kuin 0-0. InStat-datasta ilmenee myös se, kuinka huonolla prosenttilla kotijoukkueen laukaukset suuntautuivat kohti maalia. Maaliodottama 2,70 – 1,35Maaliodottama per laukaus 0,10 – 0,15Laukaukset 26 – 9Laukaukset maalia kohti 4 – 6Avainsyötöt 8 – 7Onnistuneet avainsyötöt 4 – 4Syötöt 593 – 438Syöttöprosentti 86% – 81%Pallonhallinta 57% – 43%Keskimääräinen pallonhallinnan kesto 22s – 16sEtenemiset boksiin 29 – 15Voitetut kaksinkamppailut 45% – 55% Maalihanat olivat Vaajakoskella korkattu kiinni Luistinseura täydentää kaupungin vahvaa panosta Oululaisia joukkueita löytyy tällä hetkellä Kakkosen C-lohkon sarjataulukosta kuuden parhaan joukosta peräti kolmin kappalein. OLS sijoittuu juurikin kuudenneksi, kun se on pelaamistaan otteluista saavuttanut yhteensä 26 pistettä. Suomen vanhimman palloiluseuran kautta Kakkosessa voidaan pitää varsin onnistuneena, sillä lähtiväthän pohjoispohjanmaalaiset kesään tavoitteenaan sarjapaikan säilyttäminen. Vaihtuvuus kokoonpanossa on ollut kauden mittaan varsin runsasta, mutta tämä on toisaalta farmiryhmälle luonnollista ja kuuluu AC Oulun kanssa yhteistyötä tekevän reserviseuran henkeen. Viimeiset kahdeksan kamppailuaan Oulun Luistinseura on pelannut mainiolla kaksi pistettä per ottelu keskiarvolla. Vaikka otteluohjelmakin on näissä ollut sinikeltaisille suotuisa, ei joukkueen tämänhetkistä virettä voi lähteä yhtään aliarvioimaan. Kauden yhdeksässä kotikamppailussaan, jotka sisältävät niin voittoja, tasapelejä kuin häviöitäkin kolme, ryhmä on kasvattanut pistepussiaan yhteensä 12 pinnalla. Allaan OLS:lla on erinomaisesti sujunut kaksoiskohtaaminen vaasalaisen IFK:n kanssa, joissa joukkue rakenteli hyökkäyspeliään totuttua rohkeammin ja osui verkkoon peräti kahdeksan kertaa. Ottelu Vaasassa päättyi vierasvoittoon 1-3 ja viime sunnuntain kakkososiossa Castrenilla isännät laittoivat vastustajalle jauhot suuhun toistamiseen selkeällä 5-2 -tuloksella. Tuplaotteluiden tehomiehiä oululaisilta olivat Otso Liimatta, Onni Suutari ja Leevi Pekkala, joista kukin onnistui maalinteossa kahteen otteeseen. Vastassa nuori kotijoukkue Oulun Luistinseuran pelaajaryhmä koostuu hyvin pitkälti kaupungin talenteista, eikä ryhmästä löydy montaakaan edes 20 vuoden iän ylittänyttä pelaajaa. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa viime viikonlopun kotiottelu, jossa joukkueen vanhin kenttäpelaaja aloituskokoonpanossa oli hyökkääjä Ossi Lyttinen. Hänelle tuli mittariin tänä vuonna 21 vuotta. Kokemattoman pelaajiston komentajana toimiikin sitten hieman kokeneempi mies, Rauno Ojanen, 56. Valmentajavelhon vuonna 1999 käynnistynyt valmennusura on edennyt pitkälti oululaisorganisaatioissa ja kausina 2012-2017 hän oli AC Oulun peräsimessä Ykkösessä. Yksi suurimmista vastuunkantajista OLS:ssa kauden mittaan on ollut Onni Suutari. Vuonna 2003 syntynyt raahelaislupaus oli joukkueen näkyvin pelaaja Vaajakoskella kauden ensimmäisessä kohtaamisessa ja isoja peliminuutteja kellottanut laitahyökkääjä kasvatti kauden maalisaldonsa viime sunnuntaina viiteen. Samaan maalimäärään on yltänyt myös Ossi Lyttinen. Joukkueen muista lahjakkuuksista esille kannattaa nostaa puolustaja Joona Lohela, keskikentältä Otso Liimatta ja Lasse Ikonen sekä laidasta hyökkäävä Leevi Pekkala. 17-vuotias toppari Lohela koki kovia Vaajakosken kohtaamisessa kaksinkamppailutilanteessa heinäkuussa ja päätyi ambulanssiin saakka tutkittavaksi. Toipuminen oli kuitenkin nopea ja jo seuraavana viikonloppuna hän pelasi kentällä jälleen täydet minuutit. Samanikäinen Liimatta debytoi Veikkausliigassa toukokuussa. Ura pääsarjatasolla alkoi upeasti Helsingissä, kun nuorukainen tarjosi syötön AC Oulun ainoaan maaliin HJK:n kotistadionilla Boltilla.
