ENSIMMÄISIÄ ASKELEITA KOHTI AMMATTIMAISUUTTA (Vuodet 2009-2015)

Vuodesta 2009 alkaen seuran toiminta alkoi kehittymään talkookulttuurista entistä enemmän ammattimaiseen suuntaan kun seuraan palkattiin ensimmäistä kertaa päätoiminen toiminnanjohtaja. Seuran ensimmäisenä varsinaisena toiminnanjohtajana vuonna 2009 aloitti Ari Kuusisto, joka kaksi edeltävää kautta oli toiminut seuran puheenjohtajana Tomppa Vainion ajan jälkeen. Päätoimisen toiminnanjohtajan nimeäminen mahdollistui seuran saaman OKM valtionavustuksen turvin. Kuusiston aloittaessa toiminnanjohtajana, seuran seuraavaksi melko lyhytaikaiseksi puheenjohtajaksi nimettiin Esa Väyrynen.

Vuonna 2009 vai 2010? seurassa suoritettiin ensimmäistä kertaa Palloliiton auditointi jonka pohjalta tulevina vuosina seuratoimintaa pyrittiin systemaattisesti kehittämään. Prosessissa seuran tukena oli Palloliiton puolella entinen maajoukkuevalmentaja Jukka Vakkila. Nykyisin Palloliiton laatujärjestelmä on keskeisin toiminnan kehittämistä ohjaava viitekehys. Keskeisiä kehityskohteita koko 2010-luvun ja sen jälkeenkin tulisivat olemaan esimerkiksi varainhankinnan ja yhtenäisen seuradokumentaation kehittäminen joiden vielä reilu vuosikymmen sitten on sanottu olleen hyvin amatoorimäisellä tasolla.

Täysipäiväisen toiminnanjohtajan myötä seuran toimintaa saatiin monin tavoin kehitettyä jäsenmäärän ollessa parhaillaan yli 500 mutta varainhankinnan haasteet jatkuivat näistä ensimmäisistä ammatillisuutta ennakoivista askeleista huolimatta. Alueen haastavassa elinkeinorakenteessa ja jo valmiiksi kovasti kilpaillussa urheiluseurojen välisessä sponsorikisassa työ ei silloin kuten ei myöhemminkään käynyt helposti. Edistysaskeleista huolimatta epätasapaino toiminnan kasvun ja esimerkiksi talouden realiteettien välillä kävi ilmeiseksi ja kokonaisia joukkueita siirtyi pois FC Vaajakosken riveistä. Voidaan puhua suoranaisesta osittaisesta hajaannuksesta jonka vuoksi Tommi “Tomppa” Vainio palasi seuran puheenjohtajaksi kesken kauden 2010 ja uudeksi toiminnanjohtajaksi rekrytoitiin pohjalainen Ville Kallio Ari Kuusiston siirryttyä omasta aloitteestaan sivuun. Kallio toimi sittemmin seuran toiminnanjohtajana Tomppa Vainion jälkimmäisen pj kauden ajan eli vuodet 2010-2013.

Kuten jutussa mainitaan, oli seura ajautunut kehnoon tilaan. Itse en nähnyt muuta vaihtoehtoa, kuin palata takaisin tuttuun tehtävään tähän seuraan, jota rakastin ja kun minut siihen tehtävään valittiin.

Muutaman pakollisen muutoksen jälkeen ja Ville Kallion (2007) löydyttyä TJ:n rooliin lanseerattiin FCV vuosi 0. 

Sen jälkeen alkoi tapahtumaan hyviä asioita.

Olin pitkään etsinyt seuralle sitä rahoituksen peruskiveä, minkä päälle voi toimintaa rakentaa pitämällä harrastuksen kulut lapsille mahdollisimman pieninä.

Tähän Ville kaivoi koulujen jälkkäri?-toiminnan ja värväsi toimeen Sami Jylhän, joka laittoi homman pyörimään. Tulevaisuuden peruskivi oli muurattu.

Teimme myös tilihallinnollisen muutoksen, jossa joukkueiden tilit sulautettiin emoseuran tiliin ja kaikki muut tilit lopetettiin. Muutokseen ajoi vastuun keskittäminen hallitukselle/johtokunnalle ja aivan järkyttävä määrä työtä Arjalta eri tilien kuittien etsimiseen. (milloin?-Arja)

Oma tilanne alkoi tuntumaan kohtuullisen tukalalta ja väsyin. Seura toimi ravintolassani, jonka kannattavuus ei ollut enää ollut riittävää. Laajentaakseni yrityksen toimialuetta ja seuran näkyvyyttä, olin ostanut paikallislehden Wessmannin, joka ei kuitenkaan tuonut tarvittavia roposia seuralle tai ravintolalleni. Myös perheeni alkoi kasvamaan, joten oli aika katsella jotakin muuta. Mutta kehnosti hoidin tämän siirtymän. 

Tämä sitten kaatui Karin, joka rohkeasti otti kopin seurasta, kontolle täysin minun syystäni. Toki seura oli tolallaan Villen ja Samin sitä pyörittäessä. Karin kanssa en asiaa enempi läpi käynyt saati häntä tässä muutoksessa auttanut.

Olen ylpeä, että olen saanut olla osa FCV:a.

Mulle tärkeät Ihmiset, jotka saivat minut jaksamaan:

Aila

Arja

Kalle

Ville

Jäppinen

Ja kaikki ne mahtavat tyypit, jota sain matkani varrella kohdata.

kiitos!

Ville Kallion toiminnanjohtajakaudella pitkäaikainen haaste toiminnan kehittämisen ja volyymin kasvun sekä riittämättömän talouspohjan välillä jatkui. Kallio on kuvannut alkua kuin olisi lähtenyt juoksukilpailuun “1oo metrin takamatkalta”. Paljon hyvää kuitenkin saatiin aikaan vaikka talouden reunaehdot tiukat tuolloin olivatkin. Perinteisen jalkapallotoiminnan rinnalla käynnistyi Kallion toiminnanjohtajakaudella uusi aluevaltaus kun yhdistys lähti mukaan alueen kouluyhteistyöhön vastaamaan palvelutuottajana koulujen iltapäivätoiminnasta. Uuden aluevaltauksen ideoijana ja keskeisenä toteuttajana toimi sittemmin Sami Jylhä, joka aloitti seuran nuorisopäällikkönä vuonna 2012. Jylhän houkutteli toimeen toiminnanjohtaja Ville Kallio, jotka olivat tavanneet Palloliiton valmentajakoulutuksissa ja yhdessä ideoineet ajatuksen urheiluseuran toteuttamasta iltapäiväkerhosta. Ensimmäinen FC Vaajakosken iltapäiväkerho Nappis aloitti toimintansa Vaajakummun koulun yhteydessä vuonna 2012.

Vuonna 2014 avattiin seuran toinen iltapäiväkerho Riemu Jyskän koululla. Sami Jylhän siirryttyä vt. toiminnanjohtajaksi Ville Kallion seuraajaksi, seuran nuorisopäällikkönä aloitti Jyväskylän kaupungin palveluksesta siirtynyt Liisa Liekkinen, jonka vastuulle kouluyhteistyön kehittäminen siirtyi. Sittemmin Liekkinen toimi pitkään seuran toiminnanjohtajana vuosina 2016-2021. Kouluyhteistyön tavoitteena on ollut toisaalta tukea seuran jalkapallotoiminnan kehittämistä junioripäässä, toisaalta vahvistaa seuran roolia paikallisena ja yhteisöllisenä toimijana. Yhteisöllisyyttä on pyritty vahvistamaan myös muilla tavoilla: esimerkiksi junioripalloilijoiden systemaattinen käyttö pallopoikina edustuksen peleissä oli yksi esimerkki käytännöstä joka vahvistui tämän ajanjakson aikana. 

Koulujen iltapäivätoiminnan ohella myös Kortteliliigojen yhdistäminen vuodesta 2013 alkaen oli merkittävä ja menestyksekkääksi osoittautunut uudistus. Yhdistymisen edellä kortteliliigatoimintaa oltiin pyöritetty erillään muutaman kesän ajan alueen seurojen toimesta. Alkuvaiheessa kortteliliigan yhteistyökumppaneina toimivat ainakin Panda ja Nordea. Sittemmin kortteliliiga on toteutettu menestyksekkäästi joka kesä eli kesällä 2023 yhteisellä toiminnalla on ikää jo vuosikymmen harrastajamäärien liikkuessa yhteenlaskettuna useissa sadoissa. Kortteliliigan myötä moni alueen lapsi pääsee ensimmäistä kertaa kokemaan jalkapallon huuman oman seuran väreissä ja monelle tämä on toiminut kipinänä jatkaa toimintaa ikäkausijoukkueiden puolella. Kesäviikonloppujen kortteliliigatapahtumat ovat keskeinen osa monien Jyväskylän alueen lapsiperheiden kesänviettoa.

Edistysaskeleiden rinnalla jatkui kipuilu taloudellisen niukkuuden realiteettien kanssa. Seura oli kasvanut turhan nopeasti suhteessa sen resursseihin. Yhtenä osoituksena seuran taloudellisista haasteista oli ravintolan kokoustilan osoittaminen seuran toimistoksi silloisen puheenjohtajan Tomppa Vainion ylläpitämästä ravintola Rosetista.
Jälkiviisaasti on myös arveltu että saattoi olla seuralle onneksi ettei FCV lähtenyt tässä vaiheessa ankkuriseuraksi Vehkahallin perustamisvaiheessa mukaan. Tämä olisi mahdollisesti saattanut kaataa seuran talouden. Halliprojektista tosin oli jo olemassa päätös mutta kokonaisuus lähdöstä oli niin sekava, että asia sittemmin FCV:n osalta (onneksi?) hiipui.

Puheenjohtaja Vainio luopui tehtävästään ja ravintola Rosetista vuonna 2014 jolloin muutti uudelle paikkakunnalle. Tässä vaiheessa seuran jo alkujaan tilapäiseksi puheenjohtajaksi nimettiin vaikeassa tilanteessa pitkän linjan vaajakoskelainen futisvalmentaja Kari Hokkanen. Seuran moninaisesta kehittymisestä huolimatta talouden realiteetit ja tavat tehdä yhdistystoimintaa olivat tulleet pisteeseen jolloin oli paikallaan pysähtyä pohtimaan perinpohjaisesti miten toiminnan kehittäminen voitaisiin toteuttaa taloudellisesti kestävällä tavalla yhtäältä säilyttäen kilpailulliset edustusjalkapallon edellytykset, toisaalta mahdollistaen kohtuuhintaisen harrastamisen kaikille junioreille oman kylän lähiseurassa.